Asuntomarkkinakatsaus: Vanhojen asuntojen kauppa jatkuu vilkkaana
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen asuntojen kauppamäärät olivat viime vuotta alhaisemmalla tasolla -8 %, mutta selvästi korkeammat kuin ennen pandemiaa. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta vaivaa edelleen asuntomarkkinaa.
”Asuntomarkkina on normalisoitumassa, mutta vieläkin on nähtävissä alueellisesti epäsuhtaa kysynnässä ja tarjonnassa. Omakotitalokauppa käy nyt vilkkaana, mutta ostajia kiinnostavia omakotitaloja on useilla alueilla liian vähän myynnissä. Ostajia kiinnostavat erityisesti 2000-luvulla rakennetut, hyväkuntoiset omakotitalot. Energiakustannusten nousun myötä omakotitalojen ostajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota energiatehokkuuteen ja kiinteistön lämmitysmuotoon. Maalämpö kiinnostaa yhä useampaa omakotitalon ostajaa”, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius sanoo.
Kauppamäärät edellistä vuotta alhaisemmat, mutta selvästi korkeammat kuin ennen pandemiaa
Helsingissä kauppamäärät laskivat edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna -19,3 %. Espoossa laskua kauppamäärissä oli -14,2 %. Vantaalla kauppamäärät olivat lähempänä viime vuoden maaliskuun lukuja, laskua -6 %.
Tampereella asuntoja myytiin maaliskuussa -12,4 % vähemmän kuin vuosi sitten, Turussa (-11,9 %), Kuopiossa (-16 %), Jyväskylässä (-3,9 %), Oulussa (-6,7 %), Lahdessa (-5,8 %), Porissa (-11,7 %) Kouvolassa (-11,6 %), Lappeenrannassa (-16,3 %), Mikkelissä (-4,9 %) ja Porvoossa (-13,7 %). Kasvua kauppamäärissä edelliseen vuoteen oli maaliskuussa Joensuussa (+7,4 %) sekä Imatralla (+4,6 %).
Asunnon osto- tai rakentamisaikeita seuraavan vuoden ajalle huomattavan paljon
Kuluttajien luottamus romahti hetkellisesti maaliskuussa. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli maaliskuussa -10,5, kun se helmikuussa oli 0,5 ja tammikuussa -1,7. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,7.
Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää heikkenivät maaliskuussa merkittävästi helmikuuhun verrattuna. Jyrkimmin romahti odotus Suomen taloudesta vuoden kuluttua. Myös viime vuoden maaliskuuhun nähden indikaattorin osatekijät laskivat selvästi lukuun ottamatta arviota oman talouden nykytilasta – tämä pysyi vuodessa suunnilleen ennallaan.
Kuluttajien odotus myös yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkeni maaliskuussa rajusti mutta säilyi kuitenkin keskimääräisellä tasolla. Maaliskuussa kuluttajien arvio ja etenkin odotus inflaatiosta nousivat yhä enemmän pitkän ajan keskiarvojensa yläpuolelle.
Oman rahatilanteensa kuluttajat laskivat olevan entistäkin parempi maaliskuussa. Ajankohtaa pidettiin verrattain otollisena säästämiselle, mutta erittäin huonona kestotavaroiden ostamiselle ja varsinkin lainanotolle. (Lähde: Tilastokeskus)
Inflaation ja asumiskustannusten nousu syö kuluttajien ostovoimaa, mikä on hidastamassa asuntohintojen nousua
Ukrainan sodan myötä etenkin energian ja ruoan hintoihin on tullut lisää nousupaineita ja inflaatio kohosi maaliskuussa jo 5,6 prosenttiin. Lämmityksen ja sähkön lisäksi myös huollon ja remontoinnin hinnat ovat nousseet, mikä tuo nousupaineita vastikkeisiin. Vastikkeiden nousu syö myös asuntosijoittajien tuottoja, kun kustannuksia ei välttämättä voida siirtää vuokralaiselle heikentyneen kysyntätilanteen takia. Kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen rajoittaakin asuntohintojen nousua tänä vuonna.
Markkinat ennakoivat prosentin korkoa
Ukrainan sota ei ole juurikaan maltillistanut korkonäkymiä, pikemminkin päinvastoin. Asuntolainojen viitekorkona käytetyn 12 kuukauden euriborin odotetaan nousevan plussan puolelle jo kesän aikana ja markkinat ennakoivat prosentin korkoa niille, joilla korontarkistuspäivä on tämän vuoden lopulla. Korkojen nousun odotetaan kuitenkin pysähtyvän prosentin tuntumaan. Korkoihin liittyy nyt kuitenkin paljon epävarmuutta. Korkojen nousu voi kiihtyä selvästikin, mikäli inflaatio jää euroalueella pysyväksi ilmiöksi, mutta toisaalta talousnäkymien selvä heikkeneminen voi pysäyttää korkojen nousun alkuunsa.
Miten kodinomistajan tai siitä haaveilevan kannattaa nyt toimia?
”Asunnon omistajan kannattaa tarkastella omaa talouttaan kohoavien kustannusten valossa. Korkojen nousua vastaan on järkevää suojautua esimerkiksi säästämällä asuntolainan ohella. Asuntosijoittajien on syytä päivittää laskelmat vastaamaan uutta tilannetta. Tuottolaskelmissa on hyvä ottaa huomioon se, ettei uutta vuokralaista välttämättä löydy yhtä helposti, koronnousun eri vaihtoehdot sekä kohonneet vastikkeet”, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen. (Lähde: Nordea)
Lisätietoja:
Marina Salenius, liiketoimintajohtaja, Huoneistokeskus Oy
marina.salenius@huoneistokeskus.fi
Puh. 040 738 1776
*Vanhat asunnot sisältävät kaikki vanhat kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa. Maaliskuun kauppatiedot haettu 13.4.2022.
