Asunnon kuntotarkastus asuntokaupassa

Asunnon kuntotarkastus antaa tärkeää tietoa kohteen kunnosta, korjaustarpeista, vaurioista ja mahdollisista riskeistä. Mutta minkälaisissa tilanteissa kuntotarkastus tarvitaan? Entä miksi sellaisen teettäminen on niin tärkeää? Tutustu viiteen faktaan asunnon kuntotarkastuksesta.

1. Asunnon kuntotarkastus on ajankohtainen asuntokauppatilanteessa

Yleensä kuntotarkastuksella tarkoitetaan omakotitalon tai muun vastaavan kiinteistön tarkastusta. Useamman asunnon taloyhtiöissä laajempien kuntotarkastusten tai
-arvioiden teettäminen on yhtiön vastuulla.

Kuntotarkastus tulee ajankohtaiseksi silloin, kun asunto menee myyntiin. Tällöin joko myyjä, ostaja tai molemmat haluavat selvittää kohteen todellisen kunnon ja sen mahdolliset ongelmakohdat.

Asunnonomistajalle kuntotarkastus on erinomainen tapa pitää hyvää huolta omaisuudestaan: kuntotarkastus on kuin kiinteistön katsastus, jonka pohjalta säännöllinen huolto ja tarvittavat korjaustoimenpiteet on helppo suunnitella ja toteuttaa. 

2. Kuntotarkastus on sekä myyjän että ostajan etu

Miksi asunnon kuntotarkastus on niin tärkeä erityisesti asunnon myyntitilanteessa? Kuntotarkastuksen pohjalta sekä myyjä että ostajat saavat puolueetonta tietoa asunnon todellisesta kunnosta. Näin myyjä on tietoinen siitä, mitä on myymässä ja ostaja ymmärtää, mitä on ostamassa. Tällöin ongelmakohdat ja mahdolliset riskit eivät tule kummallekaan osapuolelle yllätyksenä, ja tarpeen mukaan myyjä voi myös korjata tarkastuksessa esiin tulleet epäkohdat jo ennen kuin asunto vaihtaa omistajaa.

Kuntotarkastuksen voi tilata asunnon myyjä tai ostaja, ja myös osapuolet yhdessä. Tällöin tarkastuksesta aiheutuvat kustannukset voidaan sovitusti jakaa osapuolten kesken. Nykyisin myös asunnon ostajan rahoittajapankki vaatii pääsääntöisesti aina kuntotarkastuksen suorittamisen ennen kuin myöntää lainaa.

Mikäli kuntotarkastus on tehty jo ennen myynnin aloittamista, on ostaja selvillä asunnon puutteista jo ennen tarjouksen tekemistä. Tällaisissa tilanteissa kaupasta vetäytymiset ovat harvinaisempia.

Kuntotarkastuksen hinta vaihtelee aina tarkastettavan kohteen mukaan. Yleensä laadukkaasti toteutettu tarkastus maksaa noin 1400–2000 euroa.

3. Kuntotarkastuksessa ei rikota rakenteita

Asunnon kuntotarkastus voidaan jakaa kolmeen osaan:

Selvitys: Ensin kuntotarkastaja haastattelee kohteen omistajaa, tutustuu saatavilla oleviin asiakirjoihin ja laatii näiden pohjalta tarkastussuunnitelman. Näin kuntotarkastaja pyrkii selvittämään esimerkiksi sen, minkälaisia remontteja ja huoltoja rakenteisiin on tehty.

Tarkastus: Kun selvitystyö on valmis, tarkastaja kiertää kohteen ja sen kaikki tilat sekä sisä- että ulkopuolelta. Rakenteita ei kuntotarkastuksessa rikota, mutta tarkastaja hyödyntää apunaan esimerkiksi erilaisia mittalaitteita.

Raportointi: Lopuksi kuntotarkastaja laatii kirjallisen tarkastusraportin, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kohteen kunnosta, vaurioista ja riskirakenteista. Huolellisesti laadittu tarkastusraportti toimii myös huoltokirjamaisena pohjana, kun suunnitellaan tulevia korjaustarpeita.

4. Kuntotarkastajalla ei ole erillisiä pätevyysvaatimuksia, joten tarkastaja kannattaa valita huolella

Käytännössä kuntotarkastuksen voi tehdä kuka tahansa, sillä virallisia pätevyysvaatimuksia kuntotarkastajalle ei ole laissa säädetty. Siksi on tärkeää, että kuntotarkastus tilataan puolueettomalta rakennustekniikan asiantuntijalta niin, että tilaaja voi etukäteen varmistaa tarkastajan ammattitaidon ja sen, että tarkastus tehdään voimassa olevien suoritusohjeiden mukaisesti. Tarkastus kannattaakin tilata tunnetulta yritykseltä, jonka toiminnasta on kokemusta – esimerkiksi omalta kiinteistönvälittäjältä voi pyytää suosituksia alueen luotettavista tarkastajista.

5. Asunnon kuntotarkastuksen tai kosteusmittauksen voi tehdä myös rivitalo- tai kerrostaloasuntoon

Paitsi omakotitaloon tai kesämökkiin, asunnon kuntotarkastus voi tulla ajankohtaiseksi myös kerrostalo- ja rivitaloasunnoissa. Rivitalon tai kerrostalon kuntotarkastukset ovat taloyhtiön vastuulla ja yleensä isoja prosesseja, joita tehdään silloin kun ollaan suunnittelemassa rakennuksen perusparannuksia. Sitä vastoin pinnallisen kosteusmittauksen voi tehdä asunnon myyjä itse tai asunnon ostaja voi sitä myös vaatia. Varsinkin aikaa nähdeille rivitalon märkätiloille on hyvä harkita kosteusmittausta asuntokaupan yhteydessä.

Artikkelin asiantuntija Huoneistokeskuksen myyntijohtaja Marko Perälä