Asunto tai omakotitalo perintönä ja verotus – mitä kannattaa huomioida?

Mitä suurempi perintö, sitä enemmän perintöveroa. Kannattaako asunto jättää perintönä ja minkälaisia perintöverokuluja siitä seuraa? Asiantuntija vastaa perintöasuntoihin liittyviin yleisimpiin kysymyksiin.

Miten perintövero määräytyy?

Perintöveron suuruuteen vaikuttavat paitsi perunkirjoituksessa vahvistettava perinnön arvo myös sukulaisuusasema suhteessa perittävään.

Mitä arvokkaampi perintöasunto on, sitä enemmän perintöveroakin joutuu maksamaan – perintöveron määrä kasvaa siis progressiivisesti. Kun perittävältä jää vain yksi perillinen, perintöveroa kertyy maksettavaksi enemmän kuin jos perinnönsaajia on useampia.

Lähisukulaiset, eli niin kutsuttuun ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat, maksavat perintöveroa vähemmän kuin muut. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat esimerkiksi aviopuoliso, lapset ja lapsenlapset. Toiseen veroluokkaan kuuluvat, kuten sisarukset tai ystävät, maksavat perintöveroa suhteessa enemmän.

Perintöveron voi välttää. Tällöin perijän tulee luopua perinnöstä kokonaan. Perinnöstä luopumisella voi myös säästää: jos esimerkiksi lapset luopuvat perinnöstä lastenlasten hyväksi, perintöveroa ei tarvitse maksaa kahteen kertaan.

Kannattaako asunto antaa perintönä?

Asunto perintönä ei välttämättä ole perinnönsaajan näkökulmasta toivottavaa, vaikka perinnönjättäjä itse niin ajattelisi. Perintötalo voi olla esimerkiksi sijaintinsa vuoksi hankala myydä, mutta perillisen on siitä joka tapauksessa maksettava perintöveroa.

Perinnönjättäjän kannattaa puolestaan pohtia, mitä perintöä jättää ja kenelle. Asuntokin on mahdollista siirtää jälkipolville etukäteen lahjana niin, että asunnon hallintaoikeuden pidättää itsellään.

Hyvä on myös muistaa, että aviopuoliso ei ilman testamenttia peri puolisoaan mikäli perittävällä on lapsia. Puolisot voivatkin tehdä keskinäisen hallintaoikeustestamentin, jolloin testamentin saajalla on oikeus hallita perittävän omaisuutta.

Hallintaoikeudella on vaikutusta myös perintöveroon. Mikäli esimerkiksi toinen vanhemmista kuolee ja leskelle jää asunnon hallintaoikeus, vähennetään ensin hallintaoikeuden arvo perintöverotettavasta asunto-omaisuudesta. Jälkeläisten tulee siis maksaa asunnosta perintövero, vaikka omaisuus ei konkreettisesti siirrykään heidän hallintaansa. Hallintaoikeuden arvo huomioidaan kuitenkin vähennyksenä perintöverossa.

Kannattaako perintöasunto myydä?

Perijän näkökulmasta yksi merkittävimmistä kysymyksistä on, kannattaako perintöasunto myydä. Jos asunnon suunnittelee myyvänsä, on verotukselliset seikat hyvä selvittää etukäteen. Mikäli perintöasunnosta saadaan myytäessä korkeampi hinta kuin mikä perukirjassa on määritelty, voi perijä joutua maksamaan perintöveron lisäksi luovutusvoittoveroa. Koska perintävero on luovutusvoittoveroa pienempi, on perintöasunnon arvo syytä arvioida perunkirjoituksissa mahdollisimman realistisesti.

Mikäli mahdollista, omaisuuden siirtoa kannattaa suunnitella hyvissä ajoin etukäteen yhdessä jälkipolvien kanssa. Perinnönjättäjä voi selvittää asioita esimerkiksi perintöasioihin perehtyneen asianajajan tai lakimiehen kanssa. Myös perijän on hyvä tutustua tilanteeseen ja perinnön vaikutuksiin ennalta.
 

Artikkelin asiantuntija toimi Realia Group Oy:n lakimies Nina Åkerblom.